Rintamamiestalon perusosa oli rakennettu 1953-55, rakentajina toimivat isovanhempani Anni ja Paavo. Alunperin he asustelivat alakerrassa ja yläkertaa vuokrattiin sukulaisilla. 50 m2 äiti, isä ja poika, alivuokralaiset 25 m2. Ulkorakennuksessa oli sauna. (Hmm...meitä neljä ja tilaa 150m2...)
1973 rakennettiin lisäsiipi, elintasosiiveksihän niitä silloin kutsuttiin, johon tuli saunatilat. Autotalli muutettiin vielä asuintiloiksi vähän myöhemmin, kun kasvava perhe - isäni, äitini ja minä - tarvitsimme tilaa. Alivuokralaisista en osaa sanoa koska heidät on potkittu pois, varmaan kun isäni (s.1949) tarvitsi omaa tilaa.
1982 rakennettiin viereiselle tontille vanhemmilleni uusi talo ja vanha talo jäi mummun ja papan hoitoon. He elivätkin siinä aina vuoteen 1995 asti, kunnes pappani kuoli ja mummu joutui dementiakotiin. Siinä vaiheessa minä muutin mieheni kanssa taloon takaisin.
Asuimme siinä sellaisissa tiloissa kuin oli, keittiössäkin vain kulmakaappi ja ei ainuttakaan laatikkoa. Sauna ja pesuhuone remontoitiiin - sauna oli siinä kunnossa että veljeni purki sen potkaisemalla yhteen kulmaan....
1999 mummoni kuoli ja perinnön jako tehtiin niin, että sain neljäsosan talosta.
1999 kaipasimme hieman uudistuksia ja remontoimme keittiön.
2002 kuoli isäni. Perin talosta toisen neljänneksen ja lunastin myöhemmin loput.
2003 remontoimme lisää, elintasosiipeen tuli wc ja pintaremonttia, koko taloon uudet ikkunat, rintamamiestaloon lattialämmitys ja siinä samassa täytyi laittaa lattiakin uusiksi - alapohja oli osin romahtanut.
2011 piti alkaa miettiä yläkerran remontointia ja ulkovuorauksen kuntoa...minua huoletti sokkelin kunto ja se että rossipohjassa säilyi kostea ilmasto vaikka oli tehty salaojat ja patolevyt ja vaikka mitä. Oliko remontoinnissa enää mitään järkeä? Miten toimia, paikasta tykkämme ja elintasosiipi remontoitu. Luin rintamamiestalo.fi sivustoilta monimutkaisista korjaustoimenpiteistä, joista kukaan ei tiedä että onko ne edes oikein. Väärin kun teet niin ison vanhingon, uusi ja vanha materiaali kun ei aina toimi hyvin yhteen. Voi p*kele, mähän en tähän rupea.
Viimeisin niitti oli kun mietin että saisiko vanhan takan perustuksille uuden varaavan, kestääkö pohja.... Miksi tekisin vanhasta uutta koska tarve on saada nykyaikaisia tarpeita vastaavaa tilalle? Tässä tarkoitan juuri energiataloutta, sähkön ja öljyn hinta on niin pilvissä, että tiivistystä tarvitaan. Me emme ehdi lämmittämään puilla joka päivä työviikolla.
Meillä ei ollut hometaloa, mutta rakenteiltaan ...ei huono mutta ei todellakaan hyvä... sanoisinko huonohko kuntoinen talo. Sotien jälkeen kokasteltu jämämateriaaleista. Ja hankalaan paikkaan (purkamisen jälkeen löytyi kallionkolo mihin valui runsaasti vettä talon alle).
Ennen juhannusta 2011 päätös vahvistuu, me puramme vanhan osan pois ja rakennamme sen tilalle uutta. JEEEES! Se tuntui heti hyvältä idealta.
Jokunen viikko myöhemmin lehdet ovat täynnä tätä:
Rintamamiestalojen riskirakenteet
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti